Ajankohtaista

Oletko jo kohdannut oman käyttäytymisesi mustan pisteen?

Tiistai 20.11.2018 - Kristiina Aaltonen

Nordic-Progress-konsultin-kynasta-kristiina-aaltonen-kayttaytymisen-mustat-pisteet.jpg

Haemme usein asiakastoimeksiannoissa sitä ”hyvää tyyppiä”. Mistä tämä hyvä tyyppi on sitten tehty?

Olen törmännyt rekrytointikonsulttina ilmiöön, jossa loistava asiantuntija ei tule valituksi, koska hän on ”vähän liian kulmikas tähän meidän porukkaan.”  Kulmikas, se on mielestäni synonyymi sanalle; epäsopiva, urpo, jyräävä, negatiivinen, myrkyttäjä, kukkopoika, epäselvä. Kuka haluaa olla kulmikas, jos voi olla joustava kuin muovailuvaha, joka sopii yhteisöön kuin yhteisöön.

Mustan vyön työyhteisömestari on tehty seuraavista:
  • hän keskittyy perustehtävään
  • kuuntelee ja on läsnä
  • ajattelee myönteisesti
  • toimii yhteistyössä
  • arvostaa esimiestään ja työkavereitaan, tukee ja auttaa heitä
  • on luotettava, avoin ja rehellinen
  • huolehtii omasta hyvinvoinnistaan
  • tunnistaa vahvuutensa ja kehittymistarpeensa
  • on aloitteellinen, avoin uudelle ja kehittämään työtään
  • antaa palautetta ja ottaa sitä vastaan
  • viestii selkeästi
  • hänellä on näkökulman vaihtamisen taito
  • luo hyvää energiaa ja fiilistä
 = ASENNE


Ennen kaikkea hän näkee tulevaisuutensa positiivisena. Se antaa ihmisille jotakin tavoiteltavaa, vahvistaa optimismia ja auttaa asettamaan tavoitteita. Positiivisen tulevaisuusvision avulla voimme nähdä menneisyyden resurssina, tunnistaa ja antaa arvoa edistykselle, joka on jo tapahtunut, nähdä toiset ihmiset liittolaisina eikä vastustajina ja nähdä ongelmat koettelemuksina, jotka voivat auttaa meitä saavuttamaan tavoitteemme.

Meillä jokaisella on ”musta piste” käyttäytymisessämme, mutta henkisesti kypsä ihminen on valmis myös kuulemaan sen. Ensin tarvitsee olla asenne kohdillaan, että on valmis kuulemaan kehityskohteensa. Me käytämme työssämme TalentQ-työpersoonallisuustestiä sekä PEILI:ä. PEILI mittaa sosiaalista käyttäytymistä ja siinä arvion antaa henkilö itse, sekä viisi muuta. Joka kerta kuulen hämmästyneet lausahdukset, että miten nuo näkevät minut tällaisena.

Käyttämämme arviointimenetelmät antavat syvällisen ymmärryksen ihmisten tärkeimmistä kyvyistä, käyttäytymisestä ja potentiaalista. Arviointimenetelmät toimivat ikkunana tutkia itseään ja käyttäytymistään. Usein ulkopuolinen toimija onkin juuri se taho, jota voidaan kuunnella neutraalisti oman käyttäytymisen osalta ilman varsinaisen työyhteisön jäseniin liittyviä tulkintoja.

Laitetaan joka tapauksessa jo heti huomenna plussamerkkiset linssit nenälle. Tee työtä ja rakasta, totesi jo Tove Janssonkin aikoinaan.

- Kristiina
Kristiina_Aaltonen_Nordic_Progress.png

Tekstin kirjoittaja Kristiina Aaltonen toimii Nordic Progressilla mm. johtavana konsulttina, valmentajana, Leadership Coachina sekä työnohjaajana. Mikäli kaipaat vaikkapa buustausta työssä jaksamiseen, ota rohkeasti yhteyttä Krisseen!

KRISTIINA AALTONEN
johtava konsultti, valmentaja, 
Leadership Coach, työnohjaaja
Tel. +358 20 769 8887
Mobile: +358 50 381 8953

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työyhteisö, arviointi, työpersoonallisuus, testi, työyhteisövalmennus, työelämä, coaching

17.10.2018

Keskiviikko 17.10.2018 - Kristiina Aaltonen

Konsultin kynästä: Piru paru poru, rakki riidaksi muuttuu — asiaa työyhteisösovittelusta

 give-white-flower-min.jpg

Se on ihan höpö, se on ihan löpö, joka leikistä suuttuu, liru laru loru, piru paru poru, rakki riidaksi muuttuu — riimitellään lastenlorussa.

Eivät ole niin kaukaa haettu lasten riidat aikuisten riidoista. Sama kaava. Ensin ollaan kavereita, sitten tapahtuu yhtäkkiä jotain, joku ottaa niin sanotusti herneen nenään ­­ja soppa alkaa valmistumaan. Lisämausteensa tuo kiire, väsymys ja mahdollisesti joku toinen vastoinkäyminen.

Kaikki alkaa kysymyksellä ”Mikä tässä on todellinen ongelma?” ja ”Kuka omistaa tämän ongelman?”.

Joku vanha viisas sanoi, että puolet maailman huolista johtuu siitä, että ihmiset yrittävät tehdä ratkaisuja, ennen kuin heillä on riittävästi tietoa siitä, mihin ongelmaan se perustuu. Aletaan siis ratkaisemaan liian nopeasti jotain, joka ei edes ole se ydinongelma. Mieti esimerkiksi viimeisintä keskusteluasi kotona, jossa ehkäpä desibelitkin kohosivat. Mikä siinä oli oikeasti ongelma, ja kenen ongelma se oli?
 

”Tärkein tehtävämme ei ole nähdä, mitä on hämäränä etäällä,
vaan tehdä se, mikä on selvästi käsillä”
—   Thomas Carlyle

Konfliktien ratkaisemisessa oppiminen on tärkeää
 

Työyhteisön sovittelu koetaan kompleksisena asiana, sillä siinä ei päästä tarkalleen käsiksi siihen, mistä on oikeastaan kysymys. Se ei ole kuin koodinpätkä, joka fiksataan kuntoon. Riitaan tai konfliktiin on saatettu ajautua pitkän ajan kuluessa. Lopulta tilanne äityy mahdottomaksi. Yhteistyö ei enää suju.

Kirjoitan tästä siksi, että toivoisin työyhteisöjä kokemaan tämän oppimisena, eikä niin, että yritetään keksiä pikaratkaisuja, kuten irtisanomisia tai roolinvaihtamisia tai vastaavia. Kun yhteinen oppiminen käydään läpi, ollaan mahdottoman paljon viisaampia käsittelemään myös tulevia vastoinkäymisiä.

Tärkeää on, että ei etsitä syyllisiä vaan yritetään löytää ratkaisuja. Syyllisten etsiminen suuntaa katseen peruutuspeiliin ja tuo negatiivisia ajatuksia, jotka eivät vie yhteistä asiaa yhtään eteenpäin. Keskustelusta ei opita eikä se johda mihinkään, koska kukaan ei tunne, että voisi oppia mitään toiminnastaan. Kaikki aika ja energia menee omaan puolustautumiseen. Riidan syy ei ole koskaan vain toisessa osapuolessa.

Sovittelun tekee haastavaksi se, että kyse ei ole vain yksinkertaisista asioista, vaan tulkinnoista ja eri näkemyksistä eikä siihen ole suoraviivaista oikeaa vastausta, vaikka kuinka haluaisimme.

Käytän sovitteluissa toiminnallisia menetelmiä. Se tarkoittaa, että tehdään näkyväksi mikä tilanne on tässä ja nyt. Se tarkoittaa myös, että pääsemme käsittelemään tunteita pelkän järjen lisäksi.

Esimerkiksi sanon ryhmälle, että kuvitellaan että tässä on jana skaalalla 0-10. Kuinka turhautunut olet tällä hetkellä tähän tilanteeseen? 0 on sama kuin ei ollenkaan turhautunut, 10 on sama kuin erittäin turhautunut. Asetu sille kohtaa janaa kuin mitä tunnet juuri nyt. Seuraava kysymykseni on tyypillisesti ”Mitä pitäisi tapahtua, että numerosi olisi yhtä isompi?”. Siis pieni askel.

Ihminen osoittaa asiat hyvin eri lailla toiminnallisesti kuin mitä kysymällä, eli järjellä.
Kun ryhmä näkee nykytilansa realistisena, sen on mahdollista alkaa näkemään myös eri vaihtoehtoja ulospääsyyn.
 

Miten työyhteisösovittelu toimii?

 
Tyypillisesti aloitteen tekee esimies, hr, luottamusmies tai ristiriitatilanteen osapuoli. Tämän jälkeen organisaatio tekee päätöksen sovittelijan käytöstä. Suositeltavaa on, että sovittelija pääsee informoimaan työyhteisöä menetelmästä, ettei synny huhuja ”noiden ongelmista / syyllisestä.”

Tämän jälkeen sovittelija tapaa yksilötapaamisissa (n. tunti) konfliktin osapuolet. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia. Tämän jälkeen kokoonnutaan yhdessä mielellään yhdeksi päiväksi. Yhteistapaamisessa kuullaan jokaisen osapuolen näkemyksiä, tunteita ja tarpeita, piirretään historiaa, puhutaan tulevaisuudesta eli toiminnallisesti näkyvien, mielenkiintoisten menetelmien avulla.

Lopulta kirjataan ylös mistä meidän on hyvä sopia ja parhaassa tapauksessa saadaan osallistujien allekirjoitukset. Jonkun ajan kuluttua pidetään seurantatilaisuus ja sen jälkeen vielä yksi seuranta.

 
Työyhteisön konflikti on mahtava tilaisuus oppia yhdessä ja se tulisi nähdä mahdollisuutena. Sovittelu tehdään toiminnallisesti, jolloin päästään kiinni tunnepuolen tärkeisiin osa-alueisiin. Sovittelu on selkeä prosessi, jossa on aina voittajia. Siksi se työnäkin on niin antoisaa.

Mielestäni esimiehiä tulisi valmentaa enemmän konfliktien käsittelyyn toiminnallisin menetelmin. Toisinaan ulkopuolinen sovittelija on paras vaihtoehto, mutta joskus esimies voi jo ehkäistä isomman konfliktin puhkeamisen puuttumalla siihen ajoissa.

 
“Mahdottoman ja mahdollisen ero on siinä, että mahdoton tarvitsee ratketakseen pitemmän ajan”
— Winston Churchill

 
Sovitteluterveisin
Krisse
Kristiina_Aaltonen_Nordic_Progress.png

 

Tekstin kirjoittaja Kristiina Aaltonen toimii Nordic Progressilla mm. johtavana konsulttina, valmentajana, Leadership Coachina sekä työnohjaajana. Mikäli kaipaat vaikkapa buustausta työssä jaksamiseen, ota rohkeasti yhteyttä Krisseen!

KRISTIINA AALTONEN
johtava konsultti, valmentaja, 
Leadership Coach, työnohjaaja
Tel. +358 20 769 8887
Mobile: +358 50 381 8953

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työyhteisösovittelu, sovittelu, työyhteisö, työelämä, jaksaminen, coaching, valmennus

27.9.2018

Torstai 27.9.2018 - Kristiina Aaltonen

MIKÄ MINUSTA TULEE ISONA – MIKÄ ON KUTSUMUKSENI?

 Nordic-Progress-Konsultin-kynasta-mika-minusta-tulee-isona.jpg

Väitetään, että meistä jokaisella on kutsumus. Onnekkaimpia ovat ne, jotka löytävät sen itsestään ja joiden perhe tai läheiset kannustavat pitämään kiinni siitä. Kannattaa lukea erilaisten alojen menestyjien elämänkertoja, sillä huomaat, että suurin osa näistä merkkihenkilöistä on joutunut kamppailemaan kutsumuksensa eteen. Jotkut ovat onnekkaita, kuten Steve Jobs, jonka perhe tuki kutsumusta, vaikkei yhteiskunta ollut vielä valmis tähän.
 
Jos et vielä tiedä mitä haluat tehdä, jatka etsimistä. Kun se alkaa selkiytymään, tulet tarvitsemaan paljon sisua. Sen tulee olla sinun oivalluksesi, ei äidin tai poikaystävän. Kaikki alkaa asenteestasi. Kaikki tähän mennessä kokemasi on hyödyksi matkalla kohti seuraavaa. Vaikka tuntuu, ettei se kesätyö kaupan kassana ole ollut systemaattinen kokemus kohti aivokirurgiaa, on se opettanut valtavasti asiakaspalvelua.
 
Kaikki vastoinkäymisesi ovat olleet tärkeitä polullasi. Optimisti on proaktiivinen ja keskittyy tulevaan. Kuten Stephen Covey toteaa, käytöksemme on viime kädessä seurausta päätöksistämme, ei olosuhteistamme.  Optimisti keskittyy ratkaisuihin ja muuttuu haasteiden mukaan. Pessimisti on reaktiivinen eli elämääsi määräävät ulkoa tulevat viestit. Lenkille lähdetään siksi kun vaimo käski.
 
Mistä olet itse aina nauttinut? Missä vanhempasi, sisaruksesi tai ystäväsi ovat sanoneet, että olet erityisen hyvä? Yksi asiakkaani oli tietotekniikan myyjä, huippu sellainen. Mutta hän ei viihtynyt työssään. Hän rakasti sisustamista. Polku vei tietotekniikkamaailmasta tapahtuman järjestäjäyritykseen, josta tuli yt:ssä lähtö. Hän masentui, mutta hetken kuluttua tuli vastaan sisustussuunnitelijan kurssin ilmoitus ja koska taantuma-aikana ei ollut muutakaan tarjolla, lady suoritti sen. Sana kiiri, että hän etsii töitä ja oli aivan innoissaan, jolloin aukesi paikka erään yrityksen tilasuunnittelijana ja toteuttajana. Nykyään tämä energinen lady omistaa sisustusliikkeen ja tarjoaa palvelujaan myös yrityksille toimitilasuunnittelijana.
 
Mieti missä haluaisit olla viiden vuoden kuluttua, jos voisit itse päättää. Visiostasi tulee tulla sinulle innostava, hyvä olo. Voit vaikka kirjoittaa itsellesi kirjeen, jossa kerrot miten olet päätynyt tähän tilanteeseen. Minkälaista arkesi olisi, kun olisit pääasiassa flow-tilassa. Mieti, minkälaisessa elämässä luonteenvahvuutesi olisivat avainasemassa.
 
Pyydän asiakkaitani keräämään vihkoon tai muovitaskuun asioita, joista innostuvat. Impulssi voi tulla esim. lehdestä, netistä, elokuvasta, keskustelusta pikkujouluissa tai kylässä, kirjasta yms. Kirjaa ideat ylös, vaikka ne tuntuisivat irrationaalisilta ansaintalogiikkaan nähden. Voi olla, että galaksien välisten alusten mekaanikko ei ole vielä ajankohtainen, mutta jonkun muun aluksen on.
 
Itse vaihdoin 20-vuotisen it-alan urani spontaanisti. Olin jo hiukan turhautunut, kun en tiennyt miten kehittyä. Tein vuonna 2017 MBA lopputyöni aiheesta Hyvät alaistaidot it-alan kilpailutekijänä. Teoriaa opiskellessani törmäsin coachingiin. Innostuin valtavasti siitä, että voisin auttaa muita työelämässä. Etsin ja löysin kurssin, jossa voisi opiskella ja sertifioitua business coachiksi. Aihe kiinnosti niin paljon, että opiskelin seuraavat kymmenen vuotta coachingia, työnohjausta, toiminnallisia menetelmiä ja psykodraamaa. Sekä lukemattoman määrän suomalaista ja englanninkielistä kirjallisuutta. Alkuvuosina rahaa ei tullut paljoakaan, mutta se opetti harkitsemaan ostoksia ja arvostamaan edelleenkin jokaista tilausta.
 
No niin, kun viiden vuoden kuva alkaa selkenemään, jaa se kolmelle vuodelle ja sitten vielä vuodelle. Ja vuosi vielä kuukausiksi. Mitä tulee tehdä, jotta olet viiden vuoden kuluttua siellä missä haluat olla?  Määrittele lopuksi ensimmäinen konkreettinen askel kohti määränpäätäsi. Näin olet jo matkalla oikeaan suuntaan.

Lopulta tulevaisuuden avaimet ovat omissa käsissäsi. Henry Ford totesi aikanaan: ”Jos uskot, että pystyt, tai uskot että et pysty, olet todennäköisesti oikeassa.”

-Krisse

Kristiina_Aaltonen_Nordic_Progress.png

Tekstin kirjoittaja Kristiina Aaltonen toimii Nordic Progressilla mm. johtavana konsulttina, valmentajana, Leadership Coachina sekä työnohjaajana. Mikäli kaipaat vaikkapa buustausta työssä jaksamiseen, ota rohkeasti yhteyttä Krisseen!

KRISTIINA AALTONEN
johtava konsultti, valmentaja, 
Leadership Coach, työnohjaaja

Tel. +358 20 769 8887
Mobile: +358 50 381 8953

kristiina.aaltonen@nordicprogress.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: urakehitys, työ, työelämä, coaching, valmennus,

Miksi meillä on kiire? Työhyvinvointiasiaa ajanhallinnasta

Tiistai 26.9.2017 - Kristiina Aaltonen

ajanhallinta-tyohyvinvointi-nordic-progress-ihmisia-kavelee-ison-katukalenterin-paalla.jpg
 
Miksi sinä ja minä kärsimme kiireestä? Syitä on toki monia: joskus meillä on todella kiire siksi, että töitä on liikaa voimavaroihin nähden. Usein kuitenkin luomme kiireen itse. Listasimme tähän kirjoitukseen lainauksia keskeisistä syistä sille, miksi kiire syntyy.
 
Ihminen valitsee kiireen
 
Ensimmäinen kiireen syy on korviemme välinen touhuloukko eli omaksumamme ajatusmalli. Tekemättömien töiden taakkaa ei hellitä kotonakaan. Toisaalta kiire saa meidät tuntemaan itsemme tarpeellisiksi. ”Olen tärkeä, koska minua tarvitaan.” Kvartaalitaloudessa hyvän työntekijän ominaisuutena pidetään kiireellisyyttä. Hoppua on pidetty 1990- ja 2000- luvuilla statussymbolina. Kiireeseen jää helposti koukkuun. Lietsomme helposti kiirettä sisäisen höpötyksen kautta: ”kiire, kiire, täytyy, pitää, pakko, ehdinkö”. Meillä saattaa olla useita sisäisiä aikavarkaita eli tavoistamme ja tottumuksistamme johtuvia aikarosvoja, kuten viivyttely, täydellisyyden tavoittelu tai liika kiltteys ja jämäkkyyden puute. Ympäristön paine vaikuttaa ajatusmalliin. Kun muutkin menevät lujaa, itsekin huomaamatta nopeuttaa tahtiaan. Tämä pätee erityisesti Helsingissä, jossa osa vanhuksistakin juoksee ehtiäkseen seitsemän minuutin välein kulkevaan raitiovaunuun.
Kiire johtuu ihmisestä itsestään. Kiire ei vain tapahdu ihmiselle, hän itse valitsee kiireen. Kiire syntyy väärien valintojen tekemisestä. Ihminen kokee ahneuksissaan tarvitsevansa sitä ja tätä ja tulee valinneeksi elämäänsä niin paljon asioita, ettei aika riitä kaiken hoitamiseen.
Yhteiskunta
 
Toinen syy kiireeseen ovat yhteiskunnalliset painetekijät. Tietotekniikka on kehittynyt huimasti, mikä pakottaa ihmiset omaksumaan kiihtyvässä tahdissa uusia sovellusohjelmia ja käytäntöjä. Kilpailu työpaikoista on kiihtynyt ja ammattilaisten on kehitettävä itseään jatkuvasti hankkiakseen uusia työmarkkinoiden myyntivaltteja. Yltiöyksilöllisyyden ihannointi on kasvanut, mikä saa ihmiset ponnistelemaan kasvavien yksilöllisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Kvartaalitalouden koneisto jauhaa kiivaalla tempolla. Taloudelliset arvot korostuvat monella työpaikalla arvojen kustannuksella. Sähköposti ja kännykkä pakottavat ”24/7 online” -elämään, eli jatkuvaan tavoitettavuuteen ja viestintävalmiuteen.
Tukehtuva kalenteri
 
Loogisesti ajateltuna kiirettä aiheuttaa myös ilmaa haukkova kalenteri. Kalenterissa ei ole hengähdystilaa, vaan kaikki aika on tarkasti aikataulutettuna. Yhteiskuntatieteiden tohtori Raija Julkunen on kutsunut päiväjärjestystä arkielämän korsetiksi. Tämä saattaa johtua itsestä tai ympäristöstä. Sitoumuksia voi olla liikaa. Työ, perhe, jatko-opiskelu, ystävät ja järjestötoiminta vaativat lukuisia sitoumuksia. On jopa väitetty, että nykyajan ihminen tekee vuodessa enemmän sitoumuksia kuin hänen isoisovanhempansa koko elämänsä aikana.
Organisaatio
 
Organisaatiosta johtuvat painetekijät aiheuttavat myös kiirettä. Yrityksessä saattaa olla liian vähän työntekijöitä ja tulostavoitteet on saatettu virittää liian korkealle. Yrityksen johto saattaa vaatia työntekijöiltä liikaa, kun tavoitteena on pitää osakkeenomistajat tyytyväisinä. Pahimmillaan tämä johtaa lyhytnäköiseen voitontavoitteluun. Työntekijöistä puristetaan kaikki irti. Erään internetpalveluja tuottavan yrityksen uusi 25-vuotias toimitusjohtaja haaveili lehtihaastattelussa 27-tuntisesta vuorokaudesta. Tavallinen vuorokausi ei hänen mielestään riitä töiden tekemiseen. Voi vain kuvitella, minkälaisia vaatimuksia hän asettaa alaisilleen. Työ saattaa olla huonosti ja epätasaisesti organisoitu, työntekijöiden aikaa menee lähinnä ”palokuntatyöhön”, isojen ja pienten tulipalojen sammuttamiseen. Monessa organisaatiossa toteutuu ”valumisilmiö” eli kiire valuu organisaation hierarkiassa alaspäin johtoryhmästä. Toimeksiannot annetaan tyyliin ”heti tai pian valmis”. Muutoshanketta ja -ohjelmaa riittää työpaikoilla. On jatkuvasti osallistuttava kehityshankkeisiin ja koulutuksiin, jotta pysyy edes ajan tasalla.
Harvassa työssä voi enää uppoutua jonkin tehtävän pariin. Jatkuvat keskeytykset ovat arkipäivää. Työpaikalla yhtenäistä työaikaa on päivän aikana enimmillään 11 minuuttia ennen kuin joku tai jokin keskeyttää. Usein tehtävän tekemisen keskeyttää sähköpostiviesti, puhelinsoitto tai ovensuuhun ilmaantuva esimies tai kollega. Monen työnteko on sirpaloitunut. Työpäivään on yritettävä mahduttaa paljon erilaisia asioita. Työntekijän ajatukset ja toiminta ovat sirpaleina siellä täällä. Työstä on tullut eräänlaista säheltämistä kaaoksessa. Ulkomailla tämä säheltäminen on vielä pahempaa. Kalifornian yliopiston Irvinen tutkijat ovat päätelleet, että amerikkalaisella tietotyöntekijällä on päivän aikana keskimäärin vain kolme minuuttia keskeytymätöntä työaikaa. Keskeytykset vievät helposti yli kaksi tuntia työpäivästä.
Nykyajan globaali työkulttuuri asettaa omat haasteensa,  sillä töitä pystyy periaatteessa tekemään 24 tuntia vuorokaudessa. Eräällä suomalaisella, Suomessa asuvalla it-alan yrittäjällä on amerikkalaisia asiakkaita. Hän on periaatteessa ympäri vuorokauden ”online” ja joutuu säännöllisesti konsultoimaan asiakkaitaan puhelimitse keskellä yötä.
Sumuinen polku
 
Viides syy kiireeseen on sumuinen polku eli näköalaton tulevaisuus. Ihminen saattaa olla liikaa kiinni päivittäisessä touhuloukossa eikä hänellä ole selvää kuvaa siitä, mihin hän on menossa ja miksi. Selkeät visiot ja tavoitteet puuttuvat. Elämästä puuttuu punainen lanka ja perspektiivi. Logoterapian perustajan Viktor Franklin mielestä jatkuva kiire on puolustusmekanismi; mitä heikommin ihminen on selvillä elämänsä suunnasta, sitä nopeammin hän kiitää eteenpäin.
Hötkyily eli tehoton ajankäyttö on myös yksi kiireen aiheuttava tekijä. Ajan tuhlaaminen on helppoa. Tehottomuutta aiheuttavat useat eri tekijät. Usein myös yksi syy kiireen takana lienee se, että alamme ratkaisemaan ongelmia ennen kuin olemme määritelleet, mikä todellinen ongelma on. Kun siis alamme touhuamaan asian kimpussa, olisi hyvä pitää pieni luova tauko ja pohtia, mistä tässä on kyse ja mikähän on se todellinen ongelma. Esimerkiksi jos työ aiheuttaa stressiä, pysähtymällä voi miettiä mitkä ovatkaan minun tavoitteeni. Voisinko muuttaa työn tekemistä, pyytää apua tai ulkoistaa jotakin tekemistä? Tai jos siivous kotona aiheuttaa stressiä ja kiirettä, mieti, mikä on sinulle se paras ajankohta siivota. Voisitko poistaa 30% tavaroista, ostaa siivouspalvelua (siitä saa 50% kotitalousvähennyksen) tai jakaa kotityöt?
 
Aika on rahaa
 
Kiireeseen on olemassa myös historiallisempi syy, protestanttisen työetiikan puristus. Protestanttisen etiikan mukaan oma ihmisarvo on hankittava päivittäin suorittamalla. Protestanttisen etiikan apostoli Benjamin Franklin lausui jo yli 250 vuotta sitten: ”Aika on rahaa.” Jokaisen minuutin täytyy olla tehokas. Laiskottelu on paheellista. Toinen vetelehtimisen vihaaja Thomas Edison tuomitsi liiallisen nukkumisen. Hän nukkui nelisen tuntia yössä. Edisonin mielestä jokaiselle riittää mainiosti 4-5 tunnin yöuni. Pääministeri Margaret Thatcher kerskui hallituskaudellaan kolmen tunnin yöunillaan.
 
Mihin hyvinvointi on matkalla?
 
Uskon, että seuraava hyvinvointitrendi on palautuminen. Jo nyt näemme appeja, joissa ohjataan meditoimaan ja rentoutumaan, mediassa puhutaan stressin taltuttamisesta, retriirit lisääntyvät ja ihmiset liikkuvat verkkovalmennusten mukaan kotona. Ei ole stressaavaa aikataulutettua ryhmäjumppaa ja spinningiä. Meidät on toisaalta opetettu liikkumaan, syömään jopa oman veriryhmän mukaan, mutta rentoutua emme vielä osaa.
Filosofi Lauri Järvilehto toteaa, että vain puolet meidän ajattelustamme on totta. Loput ovat omia uskomuksia ja ennakkokäsityksiä siitä, miten asioiden tulisi olla. Mitä sinä olet mieltä?
Mikäli haluat tutkia omaa ajankäyttöäsi ja haluat tekemisesi ja ajattelusi tukevan tavoitteitasi, autan coachingin avulla saavuttamaan tavoitteesi, tasapainoisen mielialan suhteessa aikaan sekä kohottamaan työhyvinvointiasi.
Menestyksekästä ja merkityksellistä ajanhallintaa! 
kristiina-aaltonen.png
Kristiina Aaltonen
johtava konsultti, valmentaja,
Leadership Coach, työnohjaaja
Tel. +358 20 769 8887
Mobile: +358 50 381 8953
 
Kirjoituksessa lainauksia teoksista:
Lampikoski, Timo 2009: Hidasta. PS-kustannus.
Järvilehto, Lauri 2014: Monenkirjavia kuvitelmia. Tammi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työhyvinvointi, ajanhallinta, hyvinvointi, aikataulu, ajankäyttö, coaching

Business Personal Trainer kohentaa työkuntosi

Torstai 27.4.2017 - Nordic Progress Oy

happy-office-dog.jpeg

Tuntuuko sinusta usein siltä, ettei ole riittävästi aikaa? Kaikkea tehtävää ei saa mitenkään tehtyä. Tavoitteesi muuttuvat usein ja maali liikkuu jatkuvasti.
Sellainen työviikko varmasti kiinnostaisi, jossa heräät joka aamu innostuneena, hoidat työsi tehokkaammin kuin koskaan aikaisemmin ja pääset kotiin ajoissa sekä energiaa puhkuen. Kun tulet työpaikallesi energisenä ja tehokkaana, pystyt myös innostamaan alaisiasi ja saamaan heistä enemmän irti.
Innostuneet ihmiset ovat yli 35% tuottavampia, yli 160% innovatiivisempia ja yli 60% vähemmän poissa töistä sairauden takia.

Henkilökohtainen työelämävalmentaja

Business Personal Trainer on työelämäsi henkilökohtainen valmentaja. Executive Coaching -ohjelmassamme eli henkilökohtaisessa esimiesvalmennuksessa opit luomaan energisoivan ja tehokkaan työviikon, joka toistuu viikosta toiseen.
Matkaa kohti työelämän huippukuntoa tukee systemaattinen ohjelma, jossa valmentaja valvoo sitä, että tavoitteet todella toteutuvat. Valmentaja on mukana prosessissa tukena ja kannustaa sekä rohkaisee valmennettavaa ylittämään itsensä. Saavuta toivomasi business shape henkilökohtaisen Business PT:n avulla!

Näkyviä tuloksia tehokkuuteen

Ohjelmassa opitaan tutkimaan omia ajatuksia, tekoja ja tavoitteita. Valmennettava oppii pysähtymään ja tekemään parempia arjen valintoja sekä tuottamaan poikkeuksellisia tuloksia urallaan ja organisaatiossaan. Näkyviä tuloksia voivat olla esimerkiksi: tavoitteiden toteutuminen, pääset lähtemään joka päivä viideltä, työkuntosi paranee.
Coaching-tapaamiset lisäävät motivaatiota, suoritukset kehittyvät, työn ja elämän tarkoituksellisuus kirkastuu ja tuottavuus kasvaa. Valmennettava löytää uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia nykyisestä työtehtävästään käsin. Uudet tavat toimia ovat koko tiimin ja organisaation hyödynnettävissä.

Viisi vinkkiä parempaan yöuneen!

Hyvällä unella on suuri rooli ja valmennuksessa keskitytään sivuamaan myös sitä aihetta. Tässä sinulle jo viisi vinkkiä paremman yöunen eteen!
  1. Käy iltakävelyllä rauhallisesti, sulje oikea sierain ja hengittele vasemmalla sieraimella
  2. Tuuleta makkari hyvin
  3. Laskeudu mielessäsi iltaan ja näe itsesi jo aamulla virkeänä ja hyvin levänneenä
  4. Voit tehdä mielikuvaharjoitteen, jossa ikään kuin siirrät huolet ”hyllylle” tai ”koriin” sängyn viereen. Jos ne ovat aamulla vielä siellä ja mielessä, ovat ne tärkeitä. Muista että vain 50% ajatuksistamme on totta! Loput on tarua; ennakkokäsityksiä, uskomuksia, mielikuvitusta.
  5. Viimeiset 5 minuuttia ennen nukahtamista ovat tärkeimmät onnistuneen yön ja palautumisen takaamiseksi. Laita alitajunta töihin, mieti ”positiivista ongelmaa”
Nordic Progress Oy tarjoaa valmennuksia asiantuntijoille ja esimiehille. Seuraavat valmennukset alkavat syksyllä ja ne varataan nyt! Varmista rento kesä ja käynnistä proaktiivinen ajattelu saman tien suunnittelemalla syksy etukäteen.
Ota yhteyttä Leadership Coachiimme Kristiina Aaltoseen, hän kertoo mielellään lisää!
kristiina-aaltonen.png
Kristiina Aaltonen
Leadership Coach, Työnohjaaja
Puh. +358 50 381 8953

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: coaching, coach, business, personal trainer, valmennus, valmentaja, työelämä