Ajankohtaista

15.2.2018

Torstai 15.2.2018 - Kristiina Aaltonen

Konsultin kynästä: Ajattelun energia – katalysaattori menestykseen

ajattelun_energia-nordic-progress.jpg
 
Kun seuraa uuden vuoden otsikoita, tuntuu että huomio kiinnittyy taas niihin perinteisiin; liikunnan ja ravinnon viilaamiseen ja kehittämiseen. Meillä alkaa olemaan pelit ja pensselit kunnossa näiden suhteen; juuri on avattu joulupaketista uudet sykemittarit, urheiluvaatteet ja putkirullat. Uuden vuoden lupauksena on päätetty pudottaa painoa ja siihen onkin monta sovellusta, Painonvartijoiden filosofian jatkajia. Seuraavat trendit ovat todennäköisesti uni, lepo ja palautuminen. Nyt osataan liikkua ja syödä oikein, mutta huilata ei sitten enää osatakaan. No siihenkin on kehitteillä peittoa ja unikelloa yms. heebeleitä.
 
Mutta mihin on unohtunut se kaikkein tärkein; kompuutteri, joka ohjaa tätä koko toimintaa? Se ajattelun energian kehittäminen. Lähtökohtaisesti instrumentti pitää olla kunnossa, jotta pää voi toimia. Terveellinen ravinto, erityisesti rasvat, ovat aivoille tärkeitä. Riittävä vedensaanti pitää turvata, ettei bensa lopu koneesta, päätä ala jomottaa ja ajatus sakkaamaan. Aivoista suurin osa on rasvaa ja se pitää saada ruokalautaselta. Uni ja sen laatu ovat merkittävässä osassa, jotta yön aikana tapahtuisi ”siivousta” ja ajatus olisi kirkas aamulla. Kun vielä hengitämme raikasta ilmaa useamman kerran päivässä, saamme aivoihin myös happea. Hengityksemme tuppaa olemaan liian pinnallista, siitä johtuu sumuinen olo. Ylös, ulos, lenkille - ja hengittämään!
 

Käytä aivojasi kuten Einstein

 
Jotta voisimme kehittää kompleksista ajattelukykyämme ja keskittyä asioihin, täytyy meidän pysähtyä suunnittelemaan työtä ja tekemisiämme. Yksi tehokkaimmista ajanhallinnan keinoista, jota olen asiakkailleni lanseerannut, on simppeli priorisointityökalu. Tee illalla lista huomisen päivän to-do-tehtävistä, tärkeysjärjestyksessä. Kun aamulla aloitat työt, teet numeron 1. Teet sen loppuun. Siis loppuun saakka. Vasta sitten saat siirtyä numeroon 2. Voi olla, että et ehdi tehdä kuin kolme tehtävää, mutta ne ovatkin ne kaikkein tärkeimmät. Kun tulee ilta tai olet lähdössä töistä, teet jälleen uuden listan seuraavaa päivää varten.
 
On tärkeää, että teet listan edellisenä iltana etkä vasta aamulla. Kun teet listan illalla tai viimeksi töistä lähdettyäsi, alitajuntasi, se valtava käyttämätön kapasiteetti eli ”kellarin pojat”, työskentelevät jo yön aikana tulevia tehtäviä varten. Eräs asiakkaani käyttää tästä kapasiteetista nimeä Unikeksijä. Toimi kuulemma erittäin hyvin koodauksen ongelmanratkaisijana; aamulla koodausongelma oli ratkennut, kun illalla viimeiseksi oli ajatellut ongelmaa rakentavasti. Kun aamulla alat työskentelemään listan parissa, on työskentely helppoa, sillä olet uurastanut jo yön listan parissa.
 
Toisinaan teen listan päivän ohjelmani mukaan, esim. aamulla ajaessa soitan pari puhelua, käyn coachaamassa puoli päivää, matkalla toimistolle käyn ostamassa anopin syntymäpäivälahjan, toimistolla valmennus, paperityöt, sieltä ruokakauppaan, koiran trimmaus. Eli koostan koko päivän nuotit ja agendan, jotta en unohda tärkeitä asioita.
 
Menetelmä auttaa keventämään lyhytkestoisen muistin kuormaa, jolloin on helpompaa olla läsnä ja keskittyä rauhassa juuri tekeillä olevaan tehtävään. Tarvitsen rinnalle vain toisen listan, joka on nimellä Odottaa. Siihen laitan esimerkiksi asiat; olen lähettänyt Pekalle meilin, että tavataanko ensi keskiviikkona. Jos Pekasta ei kuulu muutamaan päivään, laitan muistutuksen. Näillä kahdella listalla vapautat aivokapasiteettisi kulloiseenkin tehtävään ja toimeen. Tulet huomaamaan merkittävän kepeyden ja läsnäolon tunteen lisääntyvän. Olen kuullut, että kun Einsteinin aivoja on tutkittu hänen kuolemansa jälkeen, oli havaittu vain yksi tekijä, joka erotti ne muiden ihmisten aivoista: Einsteinin aivoja oli käytetty enemmän. Meillä jokaisella on samat 100 miljardia hermosolua käytettävänä, mutta ne tuottavat tulosta vain, jos käytät niitä.
 

Olet mitä ajattelet

 
Kun kohtaat elämässäsi haasteita, mieti mitä se sinulle opetti ja miksi tarvitsit sen kokemuksen. Muista, että onnellisuus ei tule ulkoa vaan sisältä käsin. Sinulla on jo kaikki mitä tarvitset ja kaikki on juuri niin kuin kuuluukin olla. Mitä olet tähän mennessä ajatellut ja tilannut elämääsi on toteutunut. Olet sitä mitä ajattelet enimmäkseen. Anna anteeksi ihmisille ja tapahtumille. Ja lopuksi pohdi mistä kymmenestä asiasta olet juuri nyt kiitollinen.
Hyvinvoivaa kevättä.
 
Krisse.
Kristiina_Aaltonen_Nordic_Progress.png
Tekstin kirjoittaja Kristiina Aaltonen toimii Nordic Progressilla mm. johtavana konsulttina, valmentajana, Leadership Coachina sekä työnohjaajana. Mikäli kaipaat vaikkapa buustausta työssä jaksamiseen, ota rohkeasti yhteyttä Krisseen!

KRISTIINA AALTONEN
johtava konsultti, valmentaja, 
Leadership Coach, työnohjaaja

Tel. +358 20 769 8887
Mobile: +358 50 381 8953

kristiina.aaltonen@nordicprogress.fi

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työelämä, menestys, ajanhallinta, työhyvinvointi, ajattelu, aivot, energia

Miksi meillä on kiire? Työhyvinvointiasiaa ajanhallinnasta

Tiistai 26.9.2017 - Kristiina Aaltonen

ajanhallinta-tyohyvinvointi-nordic-progress-ihmisia-kavelee-ison-katukalenterin-paalla.jpg
 
Miksi sinä ja minä kärsimme kiireestä? Syitä on toki monia: joskus meillä on todella kiire siksi, että töitä on liikaa voimavaroihin nähden. Usein kuitenkin luomme kiireen itse. Listasimme tähän kirjoitukseen lainauksia keskeisistä syistä sille, miksi kiire syntyy.
 
Ihminen valitsee kiireen
 
Ensimmäinen kiireen syy on korviemme välinen touhuloukko eli omaksumamme ajatusmalli. Tekemättömien töiden taakkaa ei hellitä kotonakaan. Toisaalta kiire saa meidät tuntemaan itsemme tarpeellisiksi. ”Olen tärkeä, koska minua tarvitaan.” Kvartaalitaloudessa hyvän työntekijän ominaisuutena pidetään kiireellisyyttä. Hoppua on pidetty 1990- ja 2000- luvuilla statussymbolina. Kiireeseen jää helposti koukkuun. Lietsomme helposti kiirettä sisäisen höpötyksen kautta: ”kiire, kiire, täytyy, pitää, pakko, ehdinkö”. Meillä saattaa olla useita sisäisiä aikavarkaita eli tavoistamme ja tottumuksistamme johtuvia aikarosvoja, kuten viivyttely, täydellisyyden tavoittelu tai liika kiltteys ja jämäkkyyden puute. Ympäristön paine vaikuttaa ajatusmalliin. Kun muutkin menevät lujaa, itsekin huomaamatta nopeuttaa tahtiaan. Tämä pätee erityisesti Helsingissä, jossa osa vanhuksistakin juoksee ehtiäkseen seitsemän minuutin välein kulkevaan raitiovaunuun.
Kiire johtuu ihmisestä itsestään. Kiire ei vain tapahdu ihmiselle, hän itse valitsee kiireen. Kiire syntyy väärien valintojen tekemisestä. Ihminen kokee ahneuksissaan tarvitsevansa sitä ja tätä ja tulee valinneeksi elämäänsä niin paljon asioita, ettei aika riitä kaiken hoitamiseen.
Yhteiskunta
 
Toinen syy kiireeseen ovat yhteiskunnalliset painetekijät. Tietotekniikka on kehittynyt huimasti, mikä pakottaa ihmiset omaksumaan kiihtyvässä tahdissa uusia sovellusohjelmia ja käytäntöjä. Kilpailu työpaikoista on kiihtynyt ja ammattilaisten on kehitettävä itseään jatkuvasti hankkiakseen uusia työmarkkinoiden myyntivaltteja. Yltiöyksilöllisyyden ihannointi on kasvanut, mikä saa ihmiset ponnistelemaan kasvavien yksilöllisten tarpeiden tyydyttämiseksi. Kvartaalitalouden koneisto jauhaa kiivaalla tempolla. Taloudelliset arvot korostuvat monella työpaikalla arvojen kustannuksella. Sähköposti ja kännykkä pakottavat ”24/7 online” -elämään, eli jatkuvaan tavoitettavuuteen ja viestintävalmiuteen.
Tukehtuva kalenteri
 
Loogisesti ajateltuna kiirettä aiheuttaa myös ilmaa haukkova kalenteri. Kalenterissa ei ole hengähdystilaa, vaan kaikki aika on tarkasti aikataulutettuna. Yhteiskuntatieteiden tohtori Raija Julkunen on kutsunut päiväjärjestystä arkielämän korsetiksi. Tämä saattaa johtua itsestä tai ympäristöstä. Sitoumuksia voi olla liikaa. Työ, perhe, jatko-opiskelu, ystävät ja järjestötoiminta vaativat lukuisia sitoumuksia. On jopa väitetty, että nykyajan ihminen tekee vuodessa enemmän sitoumuksia kuin hänen isoisovanhempansa koko elämänsä aikana.
Organisaatio
 
Organisaatiosta johtuvat painetekijät aiheuttavat myös kiirettä. Yrityksessä saattaa olla liian vähän työntekijöitä ja tulostavoitteet on saatettu virittää liian korkealle. Yrityksen johto saattaa vaatia työntekijöiltä liikaa, kun tavoitteena on pitää osakkeenomistajat tyytyväisinä. Pahimmillaan tämä johtaa lyhytnäköiseen voitontavoitteluun. Työntekijöistä puristetaan kaikki irti. Erään internetpalveluja tuottavan yrityksen uusi 25-vuotias toimitusjohtaja haaveili lehtihaastattelussa 27-tuntisesta vuorokaudesta. Tavallinen vuorokausi ei hänen mielestään riitä töiden tekemiseen. Voi vain kuvitella, minkälaisia vaatimuksia hän asettaa alaisilleen. Työ saattaa olla huonosti ja epätasaisesti organisoitu, työntekijöiden aikaa menee lähinnä ”palokuntatyöhön”, isojen ja pienten tulipalojen sammuttamiseen. Monessa organisaatiossa toteutuu ”valumisilmiö” eli kiire valuu organisaation hierarkiassa alaspäin johtoryhmästä. Toimeksiannot annetaan tyyliin ”heti tai pian valmis”. Muutoshanketta ja -ohjelmaa riittää työpaikoilla. On jatkuvasti osallistuttava kehityshankkeisiin ja koulutuksiin, jotta pysyy edes ajan tasalla.
Harvassa työssä voi enää uppoutua jonkin tehtävän pariin. Jatkuvat keskeytykset ovat arkipäivää. Työpaikalla yhtenäistä työaikaa on päivän aikana enimmillään 11 minuuttia ennen kuin joku tai jokin keskeyttää. Usein tehtävän tekemisen keskeyttää sähköpostiviesti, puhelinsoitto tai ovensuuhun ilmaantuva esimies tai kollega. Monen työnteko on sirpaloitunut. Työpäivään on yritettävä mahduttaa paljon erilaisia asioita. Työntekijän ajatukset ja toiminta ovat sirpaleina siellä täällä. Työstä on tullut eräänlaista säheltämistä kaaoksessa. Ulkomailla tämä säheltäminen on vielä pahempaa. Kalifornian yliopiston Irvinen tutkijat ovat päätelleet, että amerikkalaisella tietotyöntekijällä on päivän aikana keskimäärin vain kolme minuuttia keskeytymätöntä työaikaa. Keskeytykset vievät helposti yli kaksi tuntia työpäivästä.
Nykyajan globaali työkulttuuri asettaa omat haasteensa,  sillä töitä pystyy periaatteessa tekemään 24 tuntia vuorokaudessa. Eräällä suomalaisella, Suomessa asuvalla it-alan yrittäjällä on amerikkalaisia asiakkaita. Hän on periaatteessa ympäri vuorokauden ”online” ja joutuu säännöllisesti konsultoimaan asiakkaitaan puhelimitse keskellä yötä.
Sumuinen polku
 
Viides syy kiireeseen on sumuinen polku eli näköalaton tulevaisuus. Ihminen saattaa olla liikaa kiinni päivittäisessä touhuloukossa eikä hänellä ole selvää kuvaa siitä, mihin hän on menossa ja miksi. Selkeät visiot ja tavoitteet puuttuvat. Elämästä puuttuu punainen lanka ja perspektiivi. Logoterapian perustajan Viktor Franklin mielestä jatkuva kiire on puolustusmekanismi; mitä heikommin ihminen on selvillä elämänsä suunnasta, sitä nopeammin hän kiitää eteenpäin.
Hötkyily eli tehoton ajankäyttö on myös yksi kiireen aiheuttava tekijä. Ajan tuhlaaminen on helppoa. Tehottomuutta aiheuttavat useat eri tekijät. Usein myös yksi syy kiireen takana lienee se, että alamme ratkaisemaan ongelmia ennen kuin olemme määritelleet, mikä todellinen ongelma on. Kun siis alamme touhuamaan asian kimpussa, olisi hyvä pitää pieni luova tauko ja pohtia, mistä tässä on kyse ja mikähän on se todellinen ongelma. Esimerkiksi jos työ aiheuttaa stressiä, pysähtymällä voi miettiä mitkä ovatkaan minun tavoitteeni. Voisinko muuttaa työn tekemistä, pyytää apua tai ulkoistaa jotakin tekemistä? Tai jos siivous kotona aiheuttaa stressiä ja kiirettä, mieti, mikä on sinulle se paras ajankohta siivota. Voisitko poistaa 30% tavaroista, ostaa siivouspalvelua (siitä saa 50% kotitalousvähennyksen) tai jakaa kotityöt?
 
Aika on rahaa
 
Kiireeseen on olemassa myös historiallisempi syy, protestanttisen työetiikan puristus. Protestanttisen etiikan mukaan oma ihmisarvo on hankittava päivittäin suorittamalla. Protestanttisen etiikan apostoli Benjamin Franklin lausui jo yli 250 vuotta sitten: ”Aika on rahaa.” Jokaisen minuutin täytyy olla tehokas. Laiskottelu on paheellista. Toinen vetelehtimisen vihaaja Thomas Edison tuomitsi liiallisen nukkumisen. Hän nukkui nelisen tuntia yössä. Edisonin mielestä jokaiselle riittää mainiosti 4-5 tunnin yöuni. Pääministeri Margaret Thatcher kerskui hallituskaudellaan kolmen tunnin yöunillaan.
 
Mihin hyvinvointi on matkalla?
 
Uskon, että seuraava hyvinvointitrendi on palautuminen. Jo nyt näemme appeja, joissa ohjataan meditoimaan ja rentoutumaan, mediassa puhutaan stressin taltuttamisesta, retriirit lisääntyvät ja ihmiset liikkuvat verkkovalmennusten mukaan kotona. Ei ole stressaavaa aikataulutettua ryhmäjumppaa ja spinningiä. Meidät on toisaalta opetettu liikkumaan, syömään jopa oman veriryhmän mukaan, mutta rentoutua emme vielä osaa.
Filosofi Lauri Järvilehto toteaa, että vain puolet meidän ajattelustamme on totta. Loput ovat omia uskomuksia ja ennakkokäsityksiä siitä, miten asioiden tulisi olla. Mitä sinä olet mieltä?
Mikäli haluat tutkia omaa ajankäyttöäsi ja haluat tekemisesi ja ajattelusi tukevan tavoitteitasi, autan coachingin avulla saavuttamaan tavoitteesi, tasapainoisen mielialan suhteessa aikaan sekä kohottamaan työhyvinvointiasi.
Menestyksekästä ja merkityksellistä ajanhallintaa! 
kristiina-aaltonen.png
Kristiina Aaltonen
johtava konsultti, valmentaja,
Leadership Coach, työnohjaaja
Tel. +358 20 769 8887
Mobile: +358 50 381 8953
 
Kirjoituksessa lainauksia teoksista:
Lampikoski, Timo 2009: Hidasta. PS-kustannus.
Järvilehto, Lauri 2014: Monenkirjavia kuvitelmia. Tammi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työhyvinvointi, ajanhallinta, hyvinvointi, aikataulu, ajankäyttö, coaching